TAIDE JA KULTTUURI
Millainen maailma olisi, jos pyörää ei olisi keksitty?
Oletko koskaan yrittänyt kuvitella maailmaa ilman pyörää? Tätä keksintöä ei ole aina ollut olemassa ihmiskunnan historiassa, mutta ihmiset olivat kuitenkin pystyneet asuttamaan koko maailman. Teemme kuitenkin usein alkuvirheen: olemme tottuneet ajattelemaan pyörää vain autojen, junien ja vastaavien kulkuvälineenä, mutta tälle muodolle on monia muitakin käyttötarkoituksia, joita monet filosofit kuvaavat täydellisiksi.
Ajatelkaa esimerkiksi vaihteita, jotka ovat tyypillisesti pyöreitä, tai hihnapyöriä, joilla vedetään vettä ylös kaivoista, tai lentokoneiden roottoreita. Maailma ilman pyöriä olisi epäyhtenäisempi, vähemmän globaali ja paljon suurempi kaikille.
Focus-lehti on yrittänyt kuvitella nykymaailmaa ilman pyörää, ja johtopäätökset, joihin he päätyvät, saattavat yllättää sinut.
Millainen maailma olisi, jos pyörää ei olisi keksitty?
Oletko koskaan yrittänyt kuvitella maailmaa ilman pyörää? Tätä keksintöä ei ole aina ollut olemassa ihmiskunnan historiassa, mutta ihmiset olivat kuitenkin pystyneet asuttamaan koko maailman. Teemme kuitenkin usein alkuvirheen: olemme tottuneet ajattelemaan pyörää vain autojen, junien ja vastaavien kulkuvälineenä, mutta tälle muodolle on monia muitakin käyttötarkoituksia, joita monet filosofit kuvaavat täydellisiksi. Ajatelkaa esimerkiksi vaihteita, jotka ovat tyypillisesti pyöreitä, tai hihnapyöriä, joilla vedetään vettä ylös kaivoista, tai lentokoneiden roottoreita. Maailma ilman pyöriä olisi epäyhtenäisempi, vähemmän globaali ja paljon suurempi kaikille. Focus-lehti on yrittänyt kuvitella nykymaailmaa ilman pyörää, ja johtopäätökset, joihin he päätyvät, saattavat yllättää sinut.
Sivilisaatio olisi edelleen olemassa
Ensiksi on syytä kumota myytti: ihmiskunnan sivilisaatio olisi ollut ja on ollut olemassa jo ennen pyörän keksimistä. Itse asiassa amerikkalainen arkeologi Kris Hirst on todennut, että ihminen asutteli esimerkiksi Amerikan jo 20 000 vuotta sitten, ja yleisesti ottaen lähes kaikki maapallon alueet olivat jo asuttuja ennen tämän työkalun keksimistä, joka oli hyödyllinen vain liikkumiseen yhdessä toisen keksinnön, akselin, kanssa.
Ensimmäistä pyörää ei keksitty matkustamista varten, -
Tutkijoiden mukaan ensimmäistä pyörää, joka tarkoitti kiinteän akselin ympäri pyörivää ympyrää, ei suunniteltu nimenomaan liikenteeseen. Noin 5500 vuotta sitten sitä käytettiin itse asiassa saven muotoiluun savenvalajan pyörällä. Tämä uusi työkalu oli perustavanlaatuinen ihmiskunnalle, joka oppi valmistamaan nopeasti astioita ja tarkan muotoisia esineitä. Tästä oli siis todella lyhyt matka siihen, että sitä alettiin käyttää liikkumiseen.
Pelkkä pyörä on hyödytön keksintö matkustamiseen.
Tämä on yksi parhaista selityksistä sille, miksi espanjalaiset valloittajat kohtasivat ihmisiä, jotka eivät käyttäneet pyöriä liikkumiseen. Itse asiassa pyörää käytettiin kuljetusvälineenä ennen moottoria, koska vetoeläimiä oli olemassa. Pyörien ja vetoeläinten yhdistelmä oli perustavanlaatuinen tekijä ihmiskunnan historiassa. Amerikassa hevoset tulivat käyttöön valloittajien toimesta. Kolumbusta edeltävissä sivilisaatioissa ainoat "kotieläimet" olivat vuohet, siat, lampaat ja muut vastaavat. Siksi pyöristä ei ollut hyötyä kuljetusvälineenä, ellei niitä käytetty ihmisvoimin (puhumme orjuudesta).
Esineiden kuljettaminen ilman pyörää: ainoastaan kelkoilla tai laumaeläimillä.
Raskaiden kuormien kuljettamiseen ilman pyöriä käytettiin siis vain kelkkoja tai laumaeläimiä, kuten hevosia, muuleja, härkiä jne. Pohjoisessa käytettiin ehkä rekikoiria ja aavikolla kameleita. Ainoa muu käyttövoima olisi kirjaimellisesti ihminen. Yksinkertaisemmin sanottuna kyse on orjista. Yhteiskunnassa, jossa ei olisi pyöriä liikkumiseen, olisi paljon suurempi riski muuttua riistäväksi, orjia omistavaksi yhteiskunnaksi.
Vähemmän globalisoitunut ja yksinäisempi maapallo
Ei kuitenkaan riitä, että ajatellaan kuljetusten toteutettavuutta, vaan myös niiden nopeutta. Kuten mainittiin, ilman pyörää käytännössä kaikkea mekaanista teknologiaa ei olisi olemassa (tästä lisää myöhemmin), ja siksi matkustaminen eri paikkojen välillä olisi lähes mahdotonta. Kaupankäynnin ja kulttuurivaihdon hitaus ja vaikeus olisi myös johtanut suurempiin eroihin maailman kansojen välillä, kuten esimerkiksi Amerikan alkuperäisasukkaiden kohdalla, joiden heimot olivat hyvin vähän tekemisissä keskenään.
Enemmän asumattomia sisämaita: väestö asuisi lähellä vettä.
Pyörän puuttuessa suurin osa ihmiskunnasta asuisi meren tai kulkukelpoisten jokien läheisyydessä, ja niistä tulisi uusia valtateitä ja sivuteitä (tyypillinen esimerkki ovat tietyt Kaakkois-Aasian väestöt, jotka liikkuvat tällä tavoin vielä nykyäänkin). Eikä siinä vielä kaikki: vesi matkojen keskipisteenä olisi lopulta suosinut muitakin kansoja kuin nykyisin hallitsevia kansoja, kuten foinikialaisia ja viikinkejä. Tämä olisi siis saattanut aiheuttaa täydellisen vallan epätasapainon ja johtaa nykyisen kaltaisesta maailmasta syvästi poikkeavan maailman muodostumiseen.
Pyörät ja luonto
Jotkut evoluution kannattajat ovat esittäneet hyvin mielenkiintoisen kysymyksen: miksi luonnossa ei ole kasveja tai eläimiä, joilla on pyörät? Periaatteessa on kaksi hypoteesia. Ensinnäkin, jos pyörä olisi kehon ulkopuolella, sen pitäisi silti olla yhteydessä organismiin nivelsiteiden, hermojen jne. välityksellä. On sanomattakin selvää, että se olisi hyvin vaikeaa ja häiritsisi koko eläin- ja kasvikunnan toimintaa, koska näiden pyörien pitäisi pyöriä. Toiseksi "ihmisen pyörät" vaatisivat pääasiassa tasaisia pintoja, ja maapallolla näitä alueita ei ole paljon. Se olisi siis evoluution kannalta täysin typerä valinta.
Valta maailmassa olisi myös hyvin erilainen
Vaikka merenkulkukansat olisivat todennäköisesti nousseet maailman todellisiksi hallitsijoiksi (enemmän kuin esimerkiksi Venetsia ja Genova), muita maailmoja ei olisi voinut olla olemassa sellaisina kuin me ne tunnemme. Esimerkiksi Rooman valtakunta perusti suuren osan menestyksestään siihen, miten nopeasti se pystyi kuljettamaan joukkonsa taistelukentän yhdestä osasta toiseen, mutta myös eri alueiden ja alueiden välillä.
1800-luvun teollista vallankumousta ei olisi tapahtunut.
Suurin osa 1800-luvun teollisten vallankumousten tuloksena syntyneestä hienostuneesta teknologiasta ei olisi ollut olemassa. Esimerkiksi ensimmäiset mineraalien louhintaan tarkoitetut höyrykoneet perustuivat pyöriin. Tai jopa ensimmäiset potkurit höyrykäyttöisiä laivoja varten. Itse potkurin käsitettä (sekä laivojen että lentokoneiden potkuria), pyörää, joka pyörii itsekseen, ei olisi koskaan syntynyt. Liikenteestä puhuttaessa muut asiat eivät olisi koskaan toteutuneet. Ajatelkaa esimerkiksi Panaman kanavaa tai Suezin kanavaa, jotka kaikki kaivettiin koneellisesti, vaikkakin työvoiman avulla.
Edes tuntemiamme kaupunkeja ei olisi olemassa.
Liikkuminen olisi edelleen mahdollista, vaikkakin hitaasti, mutta pystysuora rakentaminen olisi vain tieteiskirjallisuutta. Hissit, hihnapyörät, sidontatangot jne. perustuvat pyöräkonseptiin. Näin ollen 2-3 kerrosta korkeamman rakennuksen rakentaminen olisi mahdotonta. Hyvästi esimerkiksi pilvenpiirtäjät. Muistakaamme ihan mielenkiinnosta, että hissin (erityisesti turvajarrulla varustetun) synty esiteltiin New Yorkin maailmannäyttelyssä, ja se antoi valtavan sysäyksen Ison Omenan laajentumiselle.
Muita asioita, joita ei olisi olemassa ilman pyörää
Ajatelkaa esimerkiksi sähköntuotantoa, johon tarvitaan useimmiten valtavia turbiineja, jotka ovat pelkkiä suuria pyöriä. Jos näin ei olisi, käyttäisimme edelleen joko hevosia tai orjia. Kaupungit olisivat edelleen eläinten valtaamia, millä olisi seurauksia esimerkiksi kansanterveydelle. Ajatelkaa taas vaihteita, yksinkertaisia pyöriä, jotka pyörivät nivelen tai akselin varassa. Tai astrolabiaa, jota merenkulkijat käyttivät muinoin kurssinsa seuraamiseen. Tai kello, joka koostuu monista pienistä pyörän hammaspyöristä (me mittaisimme aikaa silloin tiimalasilla tai aurinkokellolla). Tai jopa merikronometri, joka oli perusta leveyspiirien tarkalle laskemiselle.
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
18/06/2024
Jokaisella kielellä on omat erityispiirteensä, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen ja erityisen, myös ääntämisessä. Tästä näkökulmasta on mielenkiintoista tietää, mitkä italialaiset kaupunginnimet ovat ulkomaalaisille kaikkein vaikeimpia lausua.
Tämän paljastaa Preply, maailmanlaajuinen kieltenopiskelualusta, joka on tehnyt tutkimuksen Italian kaupungeista, maakunnista ja alueista, joiden oikeanlainen ääntäminen tuottaa eniten vaikeuksia, senkin verran, että tarvitaan useampi kuin yksi kuuntelukerta, ennen kuin nimet omaksutaan ja lausutaan oikein.
Selvitetään siis yksityiskohtaisesti, mitkä italialaiset kaupungit ovat ulkomaalaisille kaikkein vaikeimpia ääntää.
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat