TAIDE JA KULTTUURI
Historian maku: näiden ruokien alkuperä jättää sinut sanattomaksi
Elintarvikkeilla on epäilemättä ollut merkittävä rooli nykyaikaisen sivilisaatiomme kehityksessä. Erityisesti ruoka vahvisti kehoamme ja pidensi osaltaan varhaisten ihmisten keskimääräistä elinikää monilla vuosikymmenillä.
Kykyä valmistaa tiettyjä ruokia ja aterioita, lyhyesti sanottuna ruoan jalostamista, arvostetaan yhä nykyäänkin, ja mielenkiintoista kyllä, monet aterioidemme perustana olevat asiat ovat peräisin kaukana menneisyydessä vallinneista ideoista. Leipä, viini, olut, öljy, juusto, niin monet asiat ovat peräisin tuhansien vuosien takaa.
Tässä lyhyessä artikkelissa otamme sinut mukaan tutustumaan yleisimpien ruokiemme alkuperään.
Historian maku: näiden ruokien alkuperä jättää sinut sanattomaksi
Elintarvikkeilla on epäilemättä ollut merkittävä rooli nykyaikaisen sivilisaatiomme kehityksessä. Erityisesti ruoka vahvisti kehoamme ja pidensi osaltaan varhaisten ihmisten keskimääräistä elinikää monilla vuosikymmenillä. Kykyä valmistaa tiettyjä ruokia ja aterioita, lyhyesti sanottuna ruoan jalostamista, arvostetaan yhä nykyäänkin, ja mielenkiintoista kyllä, monet aterioidemme perustana olevat asiat ovat peräisin kaukana menneisyydessä vallinneista ideoista. Leipä, viini, olut, öljy, juusto, niin monet asiat juontavat juurensa tuhansien vuosien takaa.Tässä lyhyessä artikkelissa otamme sinut mukaan matkalle selvittämään tavallisimpien ruokiemme alkuperää.
Ruoanlaitto oli vallankumous
Ensimmäinen ja tärkein vallankumous ruoanvalmistuksessa oli epäilemättä ruoan kypsentäminen sen jälkeen, kun tuli oli löydetty puolitoista miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäinen ruoanvalmistus tapahtui luultavasti avotulella (ei tiedetä, miten tämä löytö tehtiin), ilman keittämistä tai ruoan käärimistä esimerkiksi lehtiin. Kypsennyksen ansiosta ruoka pehmenee, siitä tulee helpommin sulavaa ja useimmat pöpöt ja bakteerit häviävät. Ruoanvalmistus on antanut valtavan sysäyksen ihmisen evoluutiolle. Muut ruoanvalmistuksen muodot, kuten keittäminen, tulivat paljon myöhemmin, kun kattiloiden ja pannujen kaltaiset välineet keksittiin.
Leivän keksiminen
Aikana, jolloin ihmiskunta keksi suolaamisen (todisteet esihistoriallisesta Al Khiday-paikasta), eli menetelmä ruoan säilyttämiseksi niukkoja aikoja varten, keksittiin myös leipä. Leivänvalmistuksen alkeellinen muoto tunnettiin jo 14 000 vuotta sitten, kuten hiljattain tehdyistä tutkimuksista käy ilmi Shubayasta (Jordaniassa). Aikaisemmin leivän uskottiin syntyneen maatalouden syntyessä neoliittisella kaudella. Naiset leipoivat erilaisten jyvien ja veden sekoitusta tulikuumilla kivillä. Nämä varhaiset muodot muistuttivat polentineja, jotka olivat kovempia kuin nykyinen leipä.
Egyptiläiset ja hapattaminen
Noin 4. vuosituhannella e. Kr. egyptiläiset löysivät hapattamisen, ja tämä muutti suuresti tapaa, jolla leipää kulutettiin vuosisatojen kuluessa. Tämä hapattaminen tapahtui jättämällä märät jauhot ulkoilmaan. Kun leipä oli paisunut, se paistettiin pyöreässä kivi- tai saviuunissa. Samaan aikaan Focus-lehti mainitsee, että ensimmäiset maissitortillat löydettiin esikolumbialaisista sivilisaatioista.
Juuston synty
Juusto sai alkunsa tarpeesta säilyttää tuore maito tulevien päivien ajan. Juuston "keksiminen" tapahtui Focus-lehden mukaan noin 4000 vuotta sitten Lähi-idästä tai Etelä-Aasiasta kotoisin olevien ihmisten toimesta. Juusto mainitaan myös Homeroksessa, joten uskotaan, että tämä maidon jalostusmuoto oli tunnettu jo noista ajoista lähtien. Tärkein sysäys tämän elintarvikkeen jalostamiseen tuli juoksutteen eli imettävien eläinten vatsan sisältä saatavien aineiden käyttöönotosta.
Juoksutteen löytäminen
Rennet otettiin käyttöön ja löydettiin melkein vahingossa, kertovat legendat. Yksi tällainen myytti, Agnese Portincasan, elintarvikehistorioitsija Parrin historiallisesta instituutista Bolognasta, mukaan kertoo kauppiaasta, jonka oli kuljetettava maitoa aavikon halki ja joka päätti siksi säilyttää sitä lampaan vatsassa. Aaltoliikkeestä syntyi ensimmäinen tunnettu juusto. Samaan aikaan myös nykyinen oliiviöljy levisi Lähi-idässä.
Viinirypäleiden käyminen on hyvin vanha prosessi
Viini on yksi ihmiskunnan historian vanhimmista elintarvikkeista. Viinirypäleitä on käynytetty jo noin 7000 vuotta sitten Keltaisen joen laaksossa Kiinassa, vaikka tämä juoma olisi ollut myös muiden viljojen sekoitus. Lähin esi-isä viinille löytyy Georgiasta, kun Georgian yliopiston kansallismuseon tutkijat yhteistyössä Pennsylvanian yliopiston kanssa löysivät 8000 vuotta vanhoja viininjälkiä. Viinin keksimiseen liittyvät myös legendat kreikkalaisesta jumalasta Dionysos, jonka kerrotaan tuoneen tämän juoman lennolla Intiasta.
Egyptiläiset ensimmäisten oluenjuojien joukossa
Muinaiset egyptiläiset olivat ensimmäisiä ihmisiä, jotka käyttivät viljan käymistä modernin oluen esi-isän luomiseen. Joissakin mesopotamialaisissa tauluissa se mainitaan jo 6000 vuotta sitten. Varsinkin keskiajalla olut oli kuitenkin hyvin erilaista kuin nykyisin, ja sitä pidettiin enemmänkin ruokana kuin juomana, sillä se oli paljon paksumpaa ja vähemmän suodatettua kuin nykyinen olut.
Mettä ensimmäinen "jalostettu" juoma
Hunajajuoma, joka saadaan hunajan käymisestä, on tiettävästi historian vanhin jalostettu juoma, vaikka tutkijat kiistelevätkin siitä edelleen. Kreikkalaiset kutsuivat sitä ambrosiaksi eli jumalten nektariksi. Jo ennen viiniä ja olutta, alkoholijuomat tunnettiin kuitenkin suuressa osassa Välimeren aluetta, ja niitä käytettiin myös antiseptisiin ja lääketieteellisiin tarkoituksiin, mutta myös sukuviettiä kiihottavana.
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
18/06/2024
Jokaisella kielellä on omat erityispiirteensä, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen ja erityisen, myös ääntämisessä. Tästä näkökulmasta on mielenkiintoista tietää, mitkä italialaiset kaupunginnimet ovat ulkomaalaisille kaikkein vaikeimpia lausua.
Tämän paljastaa Preply, maailmanlaajuinen kieltenopiskelualusta, joka on tehnyt tutkimuksen Italian kaupungeista, maakunnista ja alueista, joiden oikeanlainen ääntäminen tuottaa eniten vaikeuksia, senkin verran, että tarvitaan useampi kuin yksi kuuntelukerta, ennen kuin nimet omaksutaan ja lausutaan oikein.
Selvitetään siis yksityiskohtaisesti, mitkä italialaiset kaupungit ovat ulkomaalaisille kaikkein vaikeimpia ääntää.
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat
Taidegalleriat Yksityiset kokoelmat